Suomenhevos harrastukseni kohokohta oli kun sain kulla, että ensimmäinen suomenhevonen Ukon Poika kantakirjattiin kotipaikkakunnallani II:ssä Ellalan Pohdossa pohjois pohjanmaalla 1907.

100 vuotta sitten.

Suomenhevonen

Sukulinjat

Neljän oriita vaikuttavat edelleen tänä päivänä nykyisten suomenhevosten taustalla.

JAAKKO I Tt 118, s. 1864 Vilppulassa

Jaakko on suomenhevosten vanhin kantaisä. Jaakko oli kaunis tummanrautias tanakka hevonen 157 cm korkea. Jaakko vaikutti ruununoriina vuoteen 1875 saakka. Jaakko nosti kotoisen rotumme maineeseen kilpa-ajoissa, maataloustöissä, näyttelyissä j armeijan ratsuna. Merkittävin Jaakosta lähtevä isälinja on Poke Tt 693 - Poke r.o. Urjala - Poke r.o. Ylihärmä - Sopusointu 207. Sopusointu on ravikuningas Murron 2306 isänisä. Murron pojista merkittävin on ori Eri-Aaroni. Eri-Aaronin sukulinja eläää tänä päivänä mm. ori Hilun kautta.

EINO Tt 680, s. 1888 Kuopiossa

Eino oli ryhdikäs, suhteellinen ja kooltaan vankkarunkoinen. Luonteeltaan Eino oli rauhallinen kotona, mutta tiellä vireä ja tottelevainen.
Eino palveli ruununoriina ja omasi hyvät juoksijan lahjat. Einon linjasta käytetään tänä päivänä myös nimitystä Lohdutus-linja, sillä muut Einon sukulinjat ovat kadonneet. Eino-linjan edustajia ovat mm. oriit Eino-Vakaa, Ero-Lohko, Akapeetus ja tamma Vilkku.

KIRPPU Tt 710, s. 1879 Rovaniemellä

Kirppu muostaa vanhimman edelleen elossa olevan orilinjan. Kirppu oli 152 cm korkea. Kirppu uhkui pohjoismaista sitkeyttä ja jäntevyyttä. Kirppu voitti Suuren Orikilpailun kolme kertaa. Jälkeläisilleen Kirppu jätti punarautiaan värin, tarmokkaan luonteen, hyvät liikkeet ja sopusuhtaisen terveen rakenteen. Kirpun orilinjalta ovat mm. ravikuninkaat Ihme-Toti ja Riuska.






ULJAANPOIKA 1649, s. 1914 Valkjärvellä

Uljaanpoika oli lahjakas ravuri ja se saikin lempinimen Karjalan ravikuningas. Uljaanpoika ei vastannut silloista hevosihannetta, mutta sen jälkeläiset olivat pidettyjä helpon luonteen ja hyvien juoksulahjojen vuoksi. Uljaanpojan isälinja jatkuu Luonnoksen, Vilperin ja Vieterin kautta.

 1907

Kansallinen herääminen on taustavoimana puhtaan suomalaisen hevosrodun kehittämiselle.

Järjestelmällinen jalostustyö ja suomenhevosen jalostaminen puhtaana rotuna käynnistyy. Päätös koko maan käsittävän kantakirjan perustamisesta astuu voimaan. Ensimmäisenä kantakirjaan merkitään ori Ukonpoika. Orikantakirjan pito on valtion maataloushallituksen vastuulla. 

1909

Tarkat kantakirjavaatimukset määritellään. Tammojen kantakirjaaminen käynnistyy hevosjalostusliittojen toimesta. Suomen Hevosjalostusliittojen Keskushallinto perustetaan.

1918

Tammakantakirja siirtyy valtion ylläpitämäksi.

1919

Maan johtavat raviseurat perustavat Suomen Ravirenkaan raviurheilun keskusjärjestöksi.

1924

Suomenhevoset jaetaan kahteen eri tyyppiin: raskastekoiseen työhevoseen ja kevytmuotoiseen yleishevoseen (sotilasratsu).

Ensimmäiset kuninkuusajot järjestetään Lahdessa. Ensimmäiseksi ravikuninkaaksi seppelöidään ori Huovi.

1928

Totopeli käynnistyy. Ensimmäiset totoravit järjestetään Helsingin Pohjoissataman jäällä.

1929

Ori Murto alittaa ensimmäisenä suomenhevosena kilometriajassa 1.30 -rajan 2000 metrin matkalla tuloksella 2.58,8/29,4. Tähtijuoksijoiksi kutsutaan suomenhevosia, jotka ovat alittaneet rajan 1.30.

1939-1945

Sota-aikana suomenhevonen varmisti armeijan liikkuuvuuden. Hevoset kuljettivat niin ruoan, ammukset ja muut tarvikkeet, lääkkeet ja postin sotatantereella. Suomenhevoset kuljettivat myös haavoittuneet ja kaatuneet sotilaat.

1946-1956

Jälleenrakentamisen aikakautena sotien jälkeen suomenhevonen oli korvaamaton apu niin maa- ja metsätaloudessa kuin kuljetustehtävissäkin.

1948

Tammoille perustetaan ravikuningatarkilpailu. Hevoskasvatus huipussaan.

1950

Hevosten määrä huipussaan, maassa on 408 797 hevosta.

1954

Ori Purje alittaa ensimmäisenä 1.25-rajan tuhannella metrillä.

1955

Neuvostoliiton ravijoukkue vierailee kilpailumatkalla Suomessa ja nostattaa "lämminverikuumeen".

1958

Suomen ensimmäiset lämminveriset ravurivarsat syntyvät, kun presidentti Urho Kekkosen Neuvostoliitosta saamat lahjoitustammat Kaunotar ja Suosikki varsovat Ypäjällä. Varsat saavat nimet Tamara ja Katja.

1959

Ori Ero-Lohko alittaa ensimmäisenä 1.25 rajan nykyisillä kilpailumatkoilla tuloksella 24,8/1609 metriä. Valiojuoksijoiksi kutsutaan suomenhevosia, jotka ovat alittaneet rajan 1.25.

Suomen Ravirengas myöntää syyskokouksessaan kilpailuoikeuden lämminverisille Suomessa.

1965

Yleishevoskantakirja lakkautetaan. Tilalle perustetaan juoksijahevosten kantakirja.

Totalisaattoriasetusta muutetaan pelaajille edullisemmaksi. Pelivaihdot lähtevät nousuun ja raviurheilu alkaa kaupungistua.

1970

Suora ry perustetaan edistämään suomenhevosen ratsukäyttöä.

1971

Suomenhevosen jalostusohjesääntö uusitaan. Suomenhevoselle muodostetaan neljä jalostussuuntaa: työhevonen, juoksija, ratsu- ja pienhevonen.

Valtiojohtoisen kantakirjaamisen aika päättyi, kun uusi hevostalousasetus siirsi hevosten kantakirjanpidon sekä muun hevostalouden edistämistoiminnan 1.3.1971 alkaen hevostalousjärjestöjen eli Hevostalouden keskusliiton hoidettavaksi.

Neuvotteluja hevosjalostuksen keskusjärjestön Hevostalouden Keskusliiton ja raviurheilun keskusjärjestön Suomen Ravirenkaan yhdistämisestä käytiin - valtiovallan aloitteesta rationalisoinnin nimissä - 1970-luvun alkuvuodet ja päätös yhdistymisestä syntyi 1972.

Uusi keskusjärjestö Suomen Hippos ry aloitti toimintansa 1.1.1973.
(Samassa yhteydessä myös lämminveristen ravureiden rekisteröinti ja kantakirjaus siirtyivät Ravirenkaalta Hippokselle.

1973

Hevosjalostuksen ja raviurheilun keskusjärjestöt yhdistyvät Suomen Hippos ry:ksi.

1979

Ravikuningas Vieteri saavuttaa ensimmäisenä hevosena miljoonan markan voittosumman.

1984

Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.

1987

Suomenhevosten määrä ja kasvatus pohjalukemissa. Suomenhevosia on vähiten sen koko tunnetun historian aikana, ainoastaan 14 000.

1990

Suomenhevosliitto ry perustetaan.

1993

Suomen työhevosseura ry perustetaan.

1995

Euroopan unioni määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.

2000

Ori Viesker voittaa ravikuninkuuden ja kylmäveristen pohjoismaiden mestaruuden viidennen kerran peräkkäin.
Suomenratsujen kuninkaalliset järjestetään ensimmäistä kertaa. Kiinnostus suomenhevosen ratsastus- ja harrastekäyttöön kasvaa.

2002

Viesker alittaa ensimmäisenä 1.20 -rajan kilometriajalla 1.19,9. Siitä tulee suomenhevosten ensimmäinen superjuoksija. Superjuoksijoiksi kutsutaan suomenhevosia, jotka ovat alittaneet rajan 1.20.

2004

Apassi juoksee Espoossa Vermon raviradalla suomenennätyksen 1.22,0.

2006

Kuninkuusravien suosio kasvaa. Yleisömäärä Forssan kuninkuusraveissa on
jo lähes 60 000 henkeä.

2007 Suomenhevonen 100 vuotta!

Suomenhevonen täyttää puhtaana rotuna 100 vuotta. Suomenhevosia maassamme
19 500. Suomenhevonen julistetaan Suomen kansallishevoseksi. Kansallishistoria säilyy yhä elävänä suomenhevosessamme.