SuoRa on suomenhevosen ratsastuskäyttöä edistävä yhdistys. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suomenhevosten ratsukäytöstä kiinnostunut. http://www.suomenratsut.fi SUOMENHEVOSEN JALOSTUS Suomenhevosen jalostus alkoi 1800-luvulla kruunuori -järjestelmällä. Valtio osti parhaita oriita ja sijoitti ne eri puolille maata astumaan. Oriiden hyvyys arvioitiin kilpa-ajoissa, joista ensimmäinen ajettiin vuonna 1862. Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907. Aluksi suomenhevosta jalostettiin ulkomuodon perusteella. Ori ei saanut olla korkeajalkainen, karvaltaan valkoinen, harmaa, voikko tai kirjava, eikä sillä saanut olla pitkiä vuohisia eikä sellaista pään ja kaulan muotoa, joka selvästi osoitti vierasrotuisen hevosen verta. Myöhemmin tulivat mukaan suorituskokeet vetokyvyn parantamiseksi ja ravikilpailuissa nopeustesti. Armeijan tarkoituksia varten jalostettiin myös kevytmuotoisempaa hevosta, joka soveltui miehistön ratsuksi. Nyt kun suomenhevosta on jalostettu 90 vuotta hevosemme on ominaisuuksiltaan monipuolinen. Suomenhevonen on rauhallinen, sitkeä työhevonen, nopea ravuri ja kuuliainen ratsu.  Nykyään suomenhevosia kantakirjataan neljälle eri jalostussuunnalle: J Juoksija T Työhevonen R Ratsu P Pienhevonen Ratsukantakirjauksessa suomenhevonen suorittaa ratsastuskokeen, johon kuuluu kouluratsastusohjelma sekä estehyppyjä. Tämän lisäksi arvostellaan hevosen rakenne, luonne ja liikkeet. Pienhevosiksi luetaan ne suomenhevoset joiden säkäkorkeus on alle 148 cm. Pienhevosten kantakirjauksessa hevonen suorittaa ajo- tai ratsastuskokeen ja sen luonne, rakenne ja liikkeet arvostellaan. Suomenhevonen on rotuominaisuuksiltaan lihaksikas, sopusuhtainen ja vankkarunkoinen hevonen. Kaula on lyhyehkö, selkä vahva, lautanen pyöreä tai loivasti laskeva. Jalat ovat vahvarakenteiset. Väriltään suomenhevonen on useimmiten rautias, mutta ruunikoita ja mustiakin esiintyy. Valkoiset merkit päässä ja jaloissa ovat yleisiä. Häntä ja harja kasvavat yleensä pitkiksi ia tuuheiksi. Suomenhevosen luonne on älykäs, rauhallinen ja tottelevainen. Hevosemme on myös eteenpäinpyrkivä, mikä tekee siitä kevyen ajaa ja ratsastaa. Monipuolinen Sh

Suomenhevosista on noin kolme neljäsosaa raviurheilun käytössä. Suomenhevonen on maailman nopein kylmäverirotu. Ori Viesker pitää hallussaan maailmanennätystä kilometriajallaan 1.19,9. Kuninkuusravit ovat suomenhevosten tärkein kilpailu, joka käydään vuosittain eri paikkakunnalla. Oriit ja tammat kilpailevat omissa sarjoissaan Kuningas- ja Kuningatar -titteleistä kolmella eri matkalla ( 2000, 1600 ja 3000 m). Suomenhevonen on erinomainen kilparatsu myös vaativiin luokkiin. Se näyttää myös suorituskykynsä opetushevosena ratsastuskouluissa. Suomenhevonen soveltuu mainiosti maastoratsuksi, terapiahevoseksi, valjakko-ajoon, matkaratsastukseen, huviajeluun ja ennen kaikkea koulu- este- ja kenttäkilpailuratsuksi. Mikään muu hevonen maailmassa ei vedä painoonsa nähden yhtä suuria kuormia, juokse maailmanennätysaikoja ravikilpailuissa, hyppää 130 cm esteitä, suorita vaativia kouluratsastus liikkeitä, kuin suomenhevonen.